Vaikko hirbmat olu olbmot gillájit áin nealggis, lea lohku njiedjan 23,3 proseanttas 1990-1992:s 12,9 prosentii 2014-2016. 821 millijovnna olbmo gillájit nealggis, ja measta 2 miljárdda olbmo vásihit heajos biebmosihkarvuođa vissis áigodagain.
Lea áigi hutkat ođđa vugiid das movt gilvit, juohkit ja geavahit min biepmu. Jus rievttes lágiin dahkat, sáhttá eanandoallu, vuovdi ja guolli fuolahit buohkaide álbmás biepmu, ja seammás buktit dietnasa oallugiidda.
2.1 2030 rádjai galgá nealgi jávkaduvvon ja buot olbmuide, erenomážit geafes ja hearkkes olbmuide, maiddái njuoratmánáide, galgá sihkkarastojuvvot doarvái oadjebas ja dearvvašlaš biebmu birra jagi.
2.2 2030 rádjai gálgá dearvvašmeahttun biebmodilli jávkaduvvon. 2025 rádjai galget internationála sohppojuvvon mihttomearit olahuvvot mat gusket mánáide vuollel vihtta jagi, geat eai nagot stuorrut ja leat beare ruoidnasat, ja fuolahit ahte nuorra nieiddain, áhpehemiin, nissonolbmuin geat njamahit ja boares olbmuin lea buorre biebmodilli.
2.3 2030 rádjai galgá buvttadeapmi ja sisaboahtu smávva biebmobuvttademiin duppalastojuvvot, erenomážit nissonolbmuid, álgoálbmogiid, bearašeanadoaluid, šibitdolliid ja guolásteddjiid buvttadeapmi ja sisaboahtu. Sis galget earret eará leat sihkkaris ja ovttalágan vejolašvuođat eatnamiidda, eará buvttadanresurssaide ja doaibmabijuide, dieđuide, ruđalaš bálvalusaide, gávpemárkaniidda, árvolassánemiide ja bargguide eanandoalu olggobealde.
2.4 2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte leat guoddevaš vuogádagat biebmobuvttadeapmái ja starges vuogádagat galget ásahuvvot. Vuogádagain galgá leat alit produktivitehta ja buvttadeapmi, mat galget váikkuhit dasa ahte ekovuogádagat bisuhuvvojit, ahte nanusmahttet dálkkádatrievdamiid, dálkkiid, goikkádagaid, dulvviid ja eará roasuid gierdama, ja dađistaga buoridit arelálaid ja eatnamiid kvalitehta.
2.5 2020 rádjai galgá siepmaniid, gilvvašattuid ja šibihiid genehtalaš valljivuohta bisuhuvvot, ja nu maiddái eará dienlágan luondduealli šlájaid valljivuohta, earret eará nationála, regionála ja internationála siepman- ja šaddočoakkáldagain; ja dat buorit mat bohciidit genehtalaš resurssain ja gullevaš árbevirolaš máhtus, galget govttolaččat ja dásseárvosaččat juogaduvvot ja leat buohkaide olámuttos internationála soahpamušaid mielde.
2.A Earret eará buoret internationála ovttasbarggu bokte investeret eambbo infrastruktuvrii boaittobealbáikkiin, dutkamii ja bagadallanbálvalusaide mat gullet eanandollui, teknologiijaovdáneapmái ja šaddo- ja šibitgenabáŋkkuid ásaheapmái, dainna ulbmilin ahte buoridit buvttadannávccaid ovdánahttinriikkaid eanandoalus, erenoamážit daid riikkain mat leat buot unnimusat ovdánan.
2.B Doha-šiehtadallamiid mandáhta vuođul muddet ja eastadit gávppašangáržžidemiid ja gávppašeami botnjamiid máilmmi eanandoallomárkaniin, earret eará dan bokte ahte buot eanandoallobuktagiid eksportasubsidieremat heaittihuvvojit oktanaga ja nu maid buot eksportadoaimmat main lea sullasaš váikkuhus.
2.C Dahkat mearrádusaid sihkkarastin dihte ahte biepmuid ja lassibuktagiid márkanat doibmet nu go galget, ja lágidit dilálašvuođaid dasa ahte márkandieđut ollejit jođánit, earret eará biebmovuorkkáid birra, eastadan dihte ekstrema borramušhattiid.