1990:s elii 36 % máilmmi álbmogis ekstrema geafivuođas. Dan rájes lea dát lohku njiedjan badjel beliin. 767 millijovnna olbmo ellet dál geafivuođas, man definišuvdna lea vuollel 1,90 dollára beaivái birgemii. Ekstrema geafivuohta galgá jávkaduvvot 2030 rádjai.
Vuostálastit geafivuođa gáibida ahte ekonomalaš lassáneapmi guoská eatnasiidda ja juogaduvvo dássedit riikkaid ja álbmogiid gaskka. Lassáneapmi ferte ásahit guoddevaš bargguid ja addit ovttalágan vejolašvuođaid buohkaide.
1.1 2030 rádjai galgá buot ekstrema geafivuohta jávkaduvvot.
1.2 2030 rádjai, ja našuvnnalaš definišuvnnaid vuođul, galget dievdoolbmuid, nissonolbmuid ja mánáid logut mat ellet geafivuođas, unnimusat beliin unnut.
1.3 Ásahit našuvnnalaččat heivehuvvon sosiála buresbirgenortnegiid ja doaibmabijuid buohkaide, ja maiddái unnimusmearredásiid, ja 2030 rádjai galgá mearkkašahtti oassi geafes ja hearkkes olbmuin olahit daid.
1.4 2030 rádjai galget buot dievdoolbmuin ja nissonolbmuin, erenomážiid geafes ja hearkkes olbmuin, leat seamma riekti ja vejolašvuohta olahit ekonomalaš resurssaid ja vuođđobálvalusaid, eaiggáduššat ja mearridit eatnama ja eará opmodaga, árbbi ja luondduriggodagaid badjel, riekti ođđa teknologiijai ja ruđalaš bálvalusaide, dás maiddái mikroruhtadeapmái.
1.5 2030 rádjai galget geafes olbmot ja hearkkes olbmot nanusmahttojuvvot, nu ahte eai šat leat nu suojeheamit ja hearkkit ekstrema dálkkádatdáhpáhusaide ja eará ekonomalaš, sosiála ja biraslaš dávgguide ja roasuide.
1.A Sihkkarastit ahte iešguđet resurssat mobiliserejuvvojit, earret eará ovdánahttinbarggu bokte, vai ovdánahttinriikkat, erenomážit dat riikkat mat leat unnimusat ovdánan, ožžot doarvái ja vuorddehahtti gaskaomiid čađahit doaimmaid ja politihka vai jávkadit buotlágan geafivuođa.
1.B Ásahit buori politihkalaš rámmaid nationála, regionála ja internationála dásiin, ovdánahttinstrategiijaid vuođul, mat bohtet buorrin geafes olbmuide ja mat vuhtiiváldet sohkabealperspektiivva, vai sáhttá eambbo investeret doaimmaide geafivuođa eastadeapmái.