Ekonomalaš lassáneapmi lea váikkuhan dasa ahte eanet riikkat leat riggon. Dát ii iešalddis dagat ahte geafivuohta unnu. Mii fertet unnidit erohusaid riikkaid gaskkas, ja maiddái riikkain siskkáldasat, vai lea guoddevaš ovdáneapmi.
Lea dárbbašlaš ahte riikka resurssat juogaduvvojit govttolaččat vai geafivuohta unnu ja šaddet stabiila servodagat. Erohusat ássiid gaskka sturrot sihke rikkis ja geafes riikkain, sihke dietnasa ja opmodaga dáfus, ja skuvlla, dearvvašvuođabálvalusaid ja eará vejolašvuođaid dáfus.
10.1 2030 rádjai galgá bistevaš bálkálassáneapmi dađistaga olahuvvot álbmoga 40 % geafimusaide, ja lassáneapmi galgá leat jođáneappot go nationála gaskamearri.
10.2 2030 rádjái galgá buohkaid persovnnalaš iešmearrideapmi sihkkarastojuvvot ja buohkaid sosiála, ekonomalaš ja politihkalaš searvadahttin ovddiduvvot, beroškeahttá agis, sohkabealis, doaibmannávccain, čearddalašvuođas, nationalitehtas, oskkus, ekonomalaš dilis dahje eará dilis.
10.3 Sihkkarastit ovttalágan vejolašvuođaid ja unnidit erohusaid eallindiliin, earret eará dan bokte ahte loahpahit vealaheaddji lágaid, politihkaid ja dábiid, ja ovddidit lágaid, politihka ja doaibmabijuid maid ulbmil lea olahit dán mihttomeari.
10.4 Mearridit politihka mii dađistaga unnida erohusaid, erenomážit dasa mii gullá vearuide, divvagiidda, bálkkáide ja sosiála áimmahuššamii.
10.5 Buoridit globála finánsagávpemárkaniid ja finánsaásahusaid regulerema ja bearráigeahču, ja čavget njuolggadusaid čuovvuma.
10.6 Sihkkarastit ovdánahttinriikkaid ovddasteami ja váikkuheami globála ruhtadanásahusaid mearridanproseassain, vai ásahusat doibmet buorebut ja leat luohtehahttit, váldet ovddasvástádusa ja leat lobálaččat.
10.7 Fuolahit ahte migrašuvdna ja mobilitehta doaibmá lágiduvvon, oadjebas, jeavddalaš ja ovddasvástideaddji lágiid mielde, earret eará bures hálddašuvvon ja plánejuvvon migrašuvdnapolitihka bokte.
10.a Čađahit prinsihpa ahte ovdánahttinriikkaid hárrái galget leat sierra ja differensierejuvvon doaibmabijut, nu go šiehtaduvvon Máilmmi gávpeorganisašuvnnain (WTO).
10.b Movttiidahttit almmolaš ovdánahttinveahkeheapmái ja kapitálajohtui, earret eará njuolggo investeremiid bokte olgoriikkain, dain stáhtain gos lea stuorámus dárbu, erenomážit unnimusat ovdánan riikkain, Afrihká riikkain, ovdánahttinsuolostáhtain ja ovdánahttinriikkain main ii leat mearragáddi, riikkaid iežaset plánaid ja prográmmaid mielde.
10.c 2030 rádjái unnidit ruhtasirdindivvagiid vuollel golmma prosentii go olggosfárrejeaddjit sirdet ruđaid ruovtturiikii, ja sirdinortnegat main divvagat leat badjel vihtta proseantta galget heaittihuvvot.