Vuovddit dahket 30 proseantta eatnamis. Vuovddit addet biepmu ja suoji, dat vuostálastet dálkkádatrievdamiid, várjalit biologalaš valljivuođa ja leat olu álgoálbmogiid ruoktun. Badjel 80 proseantta elliin mat ellet eatnamis, ellet vuvdiin. Vuovddit addet 1,6 miljárdda olbmui birgenlági. Vuovdenjáskan ja eatnamiid billisteapmi dagahit stuora hástalusaid go galgá olahit guoddevaš ovdáneami. Dasa lassin sáhttet dat geafivuhtii dagahit olbmuid geat vuvddiin vižžet birgejumi.

2,6 miljárdda olbmo ožžot iežaset dietnasa njuolga eanandoalus, muhto badjel 50 proseantta buot eatnamiin mat gilvojuvvojit sáhttet billohuvvot.

15.1 2020 rádjai galget sáivačáhceekovuogádagat ja buorit daid olis bisuhuvvot, ealáskahttojuvvot ja geavahuvvot guoddevaččat, sihke gáttis ja eatnamiin, erenomážit vuvddiin, nješšiin, váriin ja goike guovlluin, internationála šiehtadusaid vuođul.

15.2 2020 rádjai ovddidit guoddevaš hálddašeami buotlágan vuvddiin, bissehit vuovdenjáskama, ealáskahttit billistuvvon vuvddiid ja gilvit mearkkašáhtti eambbo vuvddiid globála dásis.

15.3 2030 rádjai bissehit šaddoeatnamiid goikamis, billahuvvan eatnamat ja gilvvaeatnamat galget ealáskahttojuvvot, maiddái guovllut maid olbmot, goikkádagat ja dulvvit leat vahágahttán, ja bargat dan guvlui ahte máilmmis eai šat billahuva eatnamat.

15.4 2030 rádjai galget várreguovlluid ekovuogádagat suodjaluvvot, maiddái dáid guovlluid biologalaš valljivuohta, vai dat šaddet nannoseappot ja sáhttet váikkuhit guoddevaš ovdáneapmái.

15.5 Álggahit doaibmabijuid dakkaviđe unnidan dihte eallinbirrasiid billisteami, bissehan dihte biologalaš valljivuođa maŋosmannama ja 2020 rádjai suodjalit áitojuvvon šlájaid ja eastadit daid jávkamis.

15.6 Govttolaččat ja vuoiggalaččat juogadit buriid mat gullet genaresurssaid geavaheapmái, ja ovddidit ulbmillaš vejolašvuođaid olahit dakkár resurssaid internationála soahpamušaid vuođul.

15.7 Álggahit doaibmabijuid mat dakkaviđe bissehit suodjaluvvon šattuid ja elliid lobihis bivdima ja gávppašeami, ja gieđahallat luođu elliid buktagiid lobihis gávpegálvvuid vuovdima ja oastima.

15.8 2020 rádjai álggahit doaibmabijuid eastadan dihte vierrošlájaid leavvamis dohko gosa eai gula ja ráddjet vierrošlájaid váikkuheami ekovuogádagaide gáttiin ja čáziin. Muhtin vuoruhuvvon vierrošlájaid galgá maid dasa lassin kontrolleret dahje jávkadit.

15.9 2020 rádjai galget árvvut ekovuogádagaid ja biologalaš valljivuođaid hárrái integrerejuvvot nationála ja báikkálaš plánaproseassaide, strategiijaide maid ulbmil lea geafivuođa vuostálastit, ja rehketdoaluide.

15.a Háhkat mearkkašahtti eambbo ruđalaš resurssaid ja olahit mearkkašáhtti lassáneami buot gálduin, vai bisuhit ja geavahit biologalaš valljivuođa ja ekovuogádagaid guoddevaččat.

15.b Háhkat mearkkašahtti resurssaid buot gálduin juohke dásis guoddevaš vuovdehálddašeami ruhtadeapmái, ja fuolahit ahte leat doaibmabijut mat sáhttet ovddidit diekkár ovdáneami ovdánahttinriikkain, earret eará doaibmabijut maiguin bisuhit ja ođđasis gilvit vuvddiid.

15.c Lasihit globála doarjaga doaibmabijuide mat vuostálastet suodjaluvvon šlájaid lobihis bivddu ja gávppašeami, earret eará báikkálaš servodagaid návccaid nanosmahttima bokte vai sáhttet geavahit daid vejolašvuođaid mat gávdnojit bisuhit guoddevaš birgenlági.