Máilmmi mearat – daid temperatuvra, kemiija, rávnnjit ja eallin – stivrejit daid globála systemaid mat dagahit ahte olbmot sáhttet eallit eatnamis. Mearra váikkuha arvvi, juhkančázi, dálkki, dálkkádagaid, eanas biepmu ja áimmu maid vuoigŋat.
Mariidna ealáhusat leat dehálaččat go dárbu bibmui, energiijai ja dálkasiidda lassána boahtteáiggis. Mearra dagaha dáinna lágiin vejolažžan ásahit ođđa bargosajiid ja ekonomalaš lassáneami.
14.1 2025 rádjai eastadit ja mearkkašahtti olu unnidit buotlágan mearranuoskkideami, erenomážit dan mii boahtá doaimmain gáttis, maiddái nuoskkideami bázahusain mat rivdet meara mielde ja biepmussáltiid luoitima geažil.
14.2 2020 rádjai galget ekovuogádagat mearas ja riddoguovlluin hálddašuvvot ja suodjaluvvot guoddevaččat vahátlaš váikkuhusaid vuostá, earret eará ekovuogádagaid nanusmahttima bokte ja doaibmabijuid bokte mat ealáskahttet mearaid ja dahket mearaid fas dearvvašin ja produktiivan.
14.3 Buoremus lági mielde eastadit meara suvrumis ja sihkkarastit ahte meara suvruma váikkuhusat gieđahallojuvvojit, earret eará buoret dieđalaš ovttasbarggu bokte buot dásiin.
14.4 2020 rádjai galget beaktilis doaibmabijut ásahuvvot, mudden dihte guolleresurssaid loaktima, heaittihit badjelmeare guolásteami, lobihis guolásteami, guolásteami mii ii dieđihuvvo ii ge muddejuvvo, ja vahátlaš bivdinvugiid. Galget biddjot johtui hálddašanplánat main lea dieđalaš vuolggasadji vai guollemáddodagat máhcahuvvojit jođáneamos lági mielde unnimusat dan dássái mii addá nu allá buvttadeami go vejolaš máddodaga biologalaš iešvuođaid vuođul.
14.5 2020 rádjai seailluhit unnimus 10 proseantta riddo- ja mearraguovlluin, nationála rievtti ja álbmotrievtti vuođul, ja dan buoremus dieđalaš máhtu vuođul mii lea olámuttos.
14.6 2020 rádjai gieldit guolástansubsidiaid mat váikkuhit liigekapasitehtii ja badjelmeare guolásteapmái. Heaittihit subsidiaid mat váikkuhit lobihis guolásteapmái mii ii dieđihuvvo ii ge muddejuvvo, ja dasa lassin eastadit ođđa diekkáraš subsidiaid ásahuvvomis. Seammás dohkkehit ahte ovdánahttinriikkaid hárrái galget leat ulbmillaš ja beaktilis sierra ja differensierejuvvon doaibmabijut mat leat integrerejuvvon Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) guolástansubsidiaid soahpamušain .
14.7 2030 rádjai sihkkarastit ahte ekonomalaš ovdamunit mearraresurssaid guoddevaš geavaheami olis, earret eará guolástemiid, akvakultuvrra ja turismaealáhusa guoddevaš hálddašeami bokte, buorebut bohtet buorrin ovdánahttinsuolostáhtaide ja daid unnimusat ovdánan riikkaide.
14.a Nannet dieđalaš máhtu, hukset dutkankapasitehta ja juogadit mariidnateknologiija – seammás go vuhtiiváldit stáhtaidgaskasaš oseánográfalaš kommišuvnna (Intergovernmental Oceanographic Commission) eavttuid ja njuolggadusaid mariidnaknologiija juogadeami dáfus. Ulbmil dáinna lea buoridit meara dili ja lasihit šládjavalljivuođaid ávkkálaš váikkuhusa ovdánahttinriikkaid ovdáneapmái, erenomážit smávit ovdánahttinsuolostáhtain ja dain unnimusat ovdánan riikkain.
14.b Dahkat mariidna resurssaid ja gávpemárkaniid olámuddui smávvaskála guolásteddjiide mat bivdet smávit bivdoneavvuiguin.
14.c Vel buorebut áimmahuššat ja guoddevaččabut ávkkástallat meara ja mearraresurssaid dan bokte ahte čađahit álbmotrievttálaš mearrádusaid nu movt dat leat mearriduvvon ON mierrariektekonvenšuvnnas, mii lea meara ja mearraresurssaid suodjaleami ja guoddevaš geavaheami riektevuođđun, nu go maiddái boahtá ovdan 158. čuoggás ON raporttas “The Future We Want”.