Vai olaha guoddevaš ovdáneami, ferte investerejuvvot fievrrideapmái, čáhccensystemaide, energiijai ja diehtoteknologiijai.
Vai servodat galgá doaibmat, ferte infrastruktuvra lea ortnegis. Infrastruktuvra lea okta eaktu ekonomalaš lassáneapmái ja buvttadeapmái, ja vai sáhttá buoridit oahppo- ja dearvvašvuođafálaldagaid.
Teknologiija ja innovašuvnna olis sáhttet gávdnot čovdosat biraslaš hástalusaide mat čuožžilit go hukse infrastruktuvrra.
9.1 Ovdánahttit luohtehahtti, guoddevaš ja nanu infrastruktuvrra mas lea buorre kvalitehta, maiddái regionála ja rájiidrasttildeaddji infrastruktuvrra, doarjun dihte ekonomalaš ovdáneami ja eallinárvvu mii ii leat badjelmeare divrras ja lea olámuttos buohkaide.
9.2 Ovddidit searvadahtti ja guoddevaš industrialiserema ja ealáhusovdánahttima. 2030 rádjai galget industriijas leat mearkkašahtti eambbo bargosajit ja alit bruttonationálabuvtta iešguđetge riikkaid dili hárrái, ja unnimusat ovdánan riikkain galgá dát duppalastojuvvot.
9.3 Smávit industriijafitnodagaide ja eará fitnodagaide galget ruđalaš bálvalusat leat eanet olámuttos, dás oaivvilduvvon maiddái hálbbit kredihtta, erenomážit ovdánahttinriikkaide, ja fitnodagaid sajádat ja integreren árvogollosiidda ja gávpemárkaniidda galgá nannejuvvot.
9.4 2030 rádjai galgá infrastruktuvra ođasmahttojuvvot ja ealáhusat galget šaddat guoddevaččabun. Resurssat galget geavahuvvot beaktileappot ja buhtis ja birasseasti teknologiija ja industriijaproseassat galget eambbo váldojuvvot atnui, iešguđetge riikkaid návccaid ja kapasitehta vuođul.
9.5 2030 rádjai galgá dieđalaš dutkan nanusmahttojuvvot ja buot riikkaid ealáhussuorggi teknologalaš návccat ja kapasitehta galgá ođastuvvot, erenomážit ovdánahttinriikkain. Oláhan dihte dán galgá innovašuvdna movttiidahttojuvvot ja dutkan- ja ovdánahttindoaimmain galget juohke millijovnna ássi nammii leat eambbo virggit, ja almmolaš ja priváhta dutkamii ja ovdánahttimii galgá juolluduvvot mearkkašahtti eambbo ruhta.
9.a Fuolahit guoddevaš infrastruktuvrra ovdánahttima ovdánahttinriikkain, dan bokte ahte lasihit ruđalaš, teknologalaš ja fágalaš veahki Afrihká riikkaide, unnimusat ovdánan riikkaide, riikkaide mearragátti haga ja ovdánahttinsuolostáhtaide.
9.b Doarjut ovdánahttinriikkaid nationála teknologiija, dutkama ja innovašuvnna ovdánahttima, earret eará dan bokte ahte sihkkarastit politihkalaš rámmaid mat ovddidit máŋggabealatvuođa ealáhusain ja lassiárvvu gávpegálvvuide.
9.c Dahkat diehto- ja gulahallanteknologiija eambbo olahahttin, ja 2020 rádjai bargat dan ovdii ahte dain unnimusat ovdánan riikkain leat govttolaš interneahttavejolašvuođat buohkaide.