Guoddevaš ovdáneapmi eaktuda ahte buohkain lea vejolašvuohta dearvvaš ja dearvvašlaš eallimii. Lea dahkkon olu olahit guhkit eallinagi, ja eastadit riegádahtti etniid ja mánáid jápmimis.
Gáibiduvvo olu bargu boahttevaš 15 jagi vai olahit dán guoddevašvuođa mihttomeari. Máŋga várálaš dávdda fertejit jávkaduvvot, ja eará stuora dearvvašvuođaváttisvuođat fertejit gieđahallojuvvot.
3.1 2030 rádjai galgá máilmmi riegádahtti etniid jápmu unnut nu ahte lea vuollel 70 juohke 100 000 eallin riegádan máná nammii.
3.2 2030 rádjai eastadit nu olu njuoratmánáid ja mánáid vuollel vihtta jagi jápmimis go vejolaš. Oktasaš mihttu lea unnidit jámu buot riikkain nu ahte eanemusat 12 njuoratmáná juohke 1 000 eallišaddan máná nammii jápmet, ja eanemusat 25 juohke 1 000 mánás geat leat vuollel 5 jagi jápmet.
3.3 2030 rádjai galget aids, tuberkolosa, malária ja unnán dovddus trohpalaš dávddaid epidemiijat bissehuvvot. Hepatihtta, dávddat mat njommot čázi mielde ja eará njoammudávddat galget maid vuostálastojuvvot.
3.4 2030 rádjai galget mánát mat riegádit beare árrat, ja jápmet dávddain mat eai njoamo, unniduvvot goalmmádasosiin eastademiin ja divššuin, ja mentála dearvvašvuohta ja eallinárvu galgá ovddiduvvot.
3.5 Eastadit gárrenmirkkuid, earret eará narkotihkkageavaheami ja alkohola boasttugeavaheami, ja nannet divššu.
3.6 2030 rádjai galget beali unnit olbmot jápmit ja roasmmuhuvvot johtolatlihkohisvuođain.
3.7 2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte buohkain leat olámuttos bálvalusat mat gullet seksuála dearvvašvuhtii ja dearvvašvuhtii mii guoská eatnáneapmái, dás oaivvilduvvo maiddái bearašplánen ja gullevaš diehtojuohkin ja oahpaheapmi, ja sihkkarastit ahte eatnánandearvvašvuohta sajáiduvvá nationála strategiijaide ja prográmmaide.
3.8 Olahit buohkaide dearvvašvuođabálvalusaid, maiddái ortnegiid mat várjalit ekonomalaš čuozahusaid vuostá. Buohkaide galget vuđolaš ja buorit dearvvašvuođabálvalusat leat olámuttus, ja maiddái sihkkaris, dárbbašlaš ja doaibmi dálkasat ja vaksiinnat main lea buorre kvalitehta, eai ge leat badjelmeare divrasat.
3.9 2030 rádjai galget jápmimat ja buozanvuođat várálaš kemikálaid ja nuoskkiduvvon čázi ja eatnama geažil unniduvvot mearkkašáhtti olu.
3.a Nannet Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna (WHO) rámmakonvenšuvnna čađaheami, mii guoská duhpátvahágahttimiid eastadeapmái buot riikkain.
3.b Doarjut váksiinnaid ja dálkasiid dutkamiid ja ovdánahttimiid sihke dávddaid vuostá mat njommot ja mat eai njoamo, ja mat vuosttažettiin gávdnojit ovdánahttinriikkain. Fuolahit ahte dálkasat ja váksiinnat leat olámuttos, eai ge badjelmeare divrasat, Doha-julggaštusa vuođul TRIPS-šiehtadusa ja álbmotdearvvašvuođa birra. Mii duođašta ovdánahttinriikkaid rievtti ollásit geavahit šiehtadusa mearrádusaid gávpedoaimmalaš beliid birra immateriála vuoigatvuođaid oktavuođas, mat gusket dasa ahte beassat gáhttet álbmotdearvvašvuođa ja erenoamážit fuolahit ahte dálkasat leat buohkaide olámuttos.
3.c Olahit mearkkašáhtti eanet ruhtadeami dearvvašvuođabálvalusaide, ja eanet rekrutterema, ovdánahttima ja dearvvašvuođabargiid oahpaheami ovdánahttinriikkain, erenomážit dain riikkain mat leat unnimusat ovdánan ja ovdánahttinsuolostáhtain, ja bargat dan ovdii ahte bargit bissot dáin riikkain.
3.d Nannet buot riikkaid kapasitehta árrat dieđiheamis, riskaeastadeamis ja našuvnnalaš ja globála dearvvašvuođariskkaid gieđahallamis, erenomážit ovdánahttinriikkain.