Máilbmi urbaniserejuvvo jođáneappot go goassege ovdal. Badjel bealli máilmmi álbmogis orru gávpogis, ja áin eanebut fárrejit gávpogiidda. Gávpogat leat dego ruittut gos ođđa jurdagat, gávppašeapmi, kultuvrrat, dieđalašvuohta ja sosiála deaivvadeamit seahkánit. Gávpogat maiddái dagahit 75 proseantta dálkkádatgássaid luoitimis ja stuora šlummaguovllut hehttejit olbmuide buori birgenlági.
Badjel bealli máilmmi álbmogis orru gávpogis. 2050 rádjai fárrejit vel 2.5 miljovnna olbmo gávpogiidda. Urbaniseren buktá sihke vejolašvuođaid ja hástalusaid. Dat sáhttá dagahit ahte olbmot besset eallit buori eallima ja ovdánit sihke ekonomalaččat ja sosiálalaččat, muhto dat čuohcá maiddái lundui.
Gávpogat sturrot jođáneappot go vejolašvuođat bargosajiide ja ásodagaide. Dát dagaha ahte šlummaguovllut gos lea heajos ássandilli ja váilevaš bálvalusat olbmuide sturrot. Boahttevaš jagiid mielde orrot measta buot máilmmi geafit šlummaguovlluin.
11.1 2030 rádjái galget buorit ja oadjebas ásodagat ja vuođđobálvalusat mat eai leat badjelmeare divrasat leat olámuttos buohkaide, ja dilálašvuođat šlummaguovlluin galgá buoriduvvot.
11.2 2030 rádjai galget dorvvolaš ja guoddevaš johtolatvuogádagat leat olámuttos buohkaide, eai ge leat badjelmeare divrasat, ja buoridit sihkarvuođa geaidnojohtolagas, erenoamážit kollektiivasáhtu bokte, ja erenomážit galget hearkkes olbmuid dárbbut fuolahuvvot, nu go nissonolbmuid, mánáid, doaimmashehttejuvvon olbmuid ja vuorrasiid dárbbut.
11.3 2030 rádjai galgá searvadahtti ja guoddevaš urbaniseren buoriduvvot, mii dahká vejolažžan olahit oassálasti, integrerejuvvon ja guoddevaš servodatplánema ja hálddašeami ja mii addá mielmearridanvejolašvuođaid buot riikkain.
11.4 Nannet máilmmi kultur- ja luondduárbbi gáhttema ja suodjaleami.
11.5 2030 rádjai galget daid logut geat duššet roasuid dihte ja fáhtehallet roasuide njiedjat, dás oaivvilduvvon maiddái čáhceroasuid geažil. Ekonomalaš vahágat máilmmi oktasaš bruttonationálabuktagis (GDP) roasuid geažil galget unniduvvot, erenomážit galget geafes ja hearkkes olbmot suodjaluvvot.
11.6 2030 rádjai galget gávpogiid ja báikegottiid negatiiva váikkuhusat birrasii njiedjat (juohke olbmo nammii), erenomážiid áibmokvalitehta ja almmolaš ja priváhta doappargieđahallama bokte.
11.7 2030 rádjai galgá fuolahuvvot ahte buohkaide, erenomážit nissonolbmuide, mánáide ja vuorrasiidda ja doaimmashehttejuvvon olbmuide, leat oadjebas ja searvadahtti ruoná birrasat ja almmolaš sajit olámuttos.
11.a Doarjut positiiva ekonomalaš, sosiála ja biraslaš oktavuođaid gávpotosiid, lagas guovlluid ja boaittobealbáikkiid gaskka nationála ja regionála plánaid nanusmahttima bokte.
11.b 2030 rádjai galget mihá eambbo gávpogat ja báikegottit mearridit integrerejuvvon politihka ja čađahit plánaid main ulbmil lea searvadahttit, buoridit resurssageavaheami, unnidit dálkkádatrievdamiid ja heivehit dálkkádatrievdamiidda, vuostálastit ja gieđahallat roasuid, ja dasa lassiin ovdánahttit ja álggahit ollislaš riskahálddašeami roasuid oktavuođas, Sendai-rámmavuogádaga roassodustehusa 2015-2030 vuođul.
11.c Earret eará ekonomalaččat ja fágalaččat veahkehit unnimusat ovdánan riikkaid hukset guoddevaš ja nanu visttiid báikkálaš ávdnasiin.