Guoddevaš geavaheapmi ja buvttadeapmi mearkkaša dahkat eambbo unnit resurssaiguin.
Guoddevaš buvttadeapmi mearkkaša unnidit resurssageavaheami, luonddubillisteami ja dálkkádatgássaid luoitima go ráhkada buktagiid. Guhkit áiggi badjel dagaha dát ekonomalaš lassáneami, unnida dálkkádatrievdamiid ja buorida olbmuid eallima. Stáhta sáhttá earret eará mearridit lágaid ja divadiid, ja investeret biraslaš teknologiijai vai fitnodagat buvttadit guoddevaččat.
Odne geavahit mii eambbo go mii lea biraslaččat guoddevaš. Juohke geavaheaddji ferte rievdadit iežas dábiid vai sihke otná ja boahttevaš buolvvaide sihkkarastojuvvo buorre birgenláhki.
12.1 Čađahit logijagi doaibmaplána guoddevaš geavaheami ja buvttadeami hárrái, dainna lágiin ahte buot riikkat galget searvat, muhto ovdánan riikkat galget leat ovddemusas, seammás go ovdánahttinriikkaid ovdánahttindássi ja vejolašvuođat galget vuhtii váldojuvvot.
12.2 2030 rádjai galgá olahuvvot luondduresurssaid guoddevaš hálddašeapmi ja effektiiva geavaheapmi.
12.3 2030 rádjai galget biebmobázahusat juohke olbmo nammii máilmmis, sihke detáljagávppis ja geavaheddjiid gaskkas unnut beliin. Buvttadeamis ja fievrredeamis/vurkkodeamis galget duššái mannamat unniduvvot, maiddái duššái mannamat ja billahuvvamat beare heittot vurkkodansaji geažil.
12.4 2030 rádjai, internationála rámmavuogádagaid vuođul, galgá kjemikálaid ja buot bázahusaid eambbo birasseasti hálddašeapmi olahuvvot juohke dásis. Kjemikálat ja bázahusat mat mannet áibmui, čáhcái ja eatnamii galget unniduvvot mearkkašahtti olu vai unnimus lági mielde čuhcet álbmotdearvvašvuhtii ja birrasii.
12.5 2030 rádjai galgá bázahusaid mearri unniduvvot eastadeami, unnideami ja materiálaid ođđasis ávkkástallama bokte.
12.6 Movttiidahttit fitnodagaid, erenomážit stuora ja multinationála fitnodagaid, geavahit guoddevaš bargomálliid ja integreret diehtojuohkima iežaset guoddevašvuođa birra raporterenrutiinnaide.
12.7 Ovddidit guoddevaš ortnegiid almmolaš oastimiid hárrái, iešguđetge riikka politihka ja vuoruhemiid vuođul.
12.8 2030 rádjai galgá buot olbmuide máilmmis sihkkarastojuvvot relevánta diehtu guoddevaš ovdáneami birra ja juohkehaš galgá leat diđolaš ja eallit dáinna lágiin ahte ii vahágahte luonddu.
12.a Doarjut ovdánahttinriikkaid nannet iežaset dieđalaš ja teknihkalaš kapasitehta vai sáhttet ásahit eambbo guoddevaš geavahan- ja buvttadannamálliid.
12.b Ovddidit ja ásahit vugiid dasa movt mihtidit váikkuhusa guoddevaš mátkeealáhusas mii ásaha bargosajiid ja ovddida báikkálaš kultuvrra ja buktagiid.
12.c Unnidit eahpedoaibmi subsidierenortnegiid fossiila boaldámuššii, dan bokte ahte heaittihit márkandilálašvuođaid botnjamiid mat movttiidit badjelmeare geavaheapmái, nationála dili vuođul, dan bokte ahte earret eará rievdadit vearuid ja divadiid ja heaittihit vahátlaš subsidiaid, nu ahte birasváikkuhusat almmustuvvet. Seammás galgá fuolahit ovdánahttinriikkaid erenomáš dárbbuid ja diliid, ja ráddjet vejolaš negatiiva váikkuhusaid ovdánahttimii nu olu go vejolaš, ja dainna lágiin ahte geafes olbmot ja guoskevaš báikegottit suodjaluvvojit.